Näitä oikeamielisiä pesii työpaikkani naapurissa Rööperin rajamailla ja olen tehnyt heistä erinäisiä havaintoja, joihin perustan seuraavan kirjoitukseni. Kun itse olin nuorempi kuin nyt oli minulla, ja lukemattomilla muilla, tapana pukeutua flanellipaitoihin ja rikkinäisiin farkkuihin ja olla muutenkin sen näköinen, että vastaantulijan saattoi olla vaikeaa päätellä olinko pultsari vai narkkari. Se oli silloin trendi ja sen hyvin pitkälti oli synnyttänyt grunge, viimeinen yritys yhteiskulttuurin luomiseksi tässä maailmassa. Nykyään meillä onkin hipsterit, mikä tietenkin on trendikästä j siihen liittyy suuria kuvitelmia omasta erinomaisuudesta ja kaikesta. Ulkonäöllisesti he ovat vähemmän vastenmielisen näköisiä kuin itse olin mainitsemassani nuoruudessa tai vielä tänä päivänäkään, mutta selkeästi erottuvia suuntauksia univormun muodostumiseen heidänkin piirissään on. On se hattu, jonka Justin Timberlake teki suosituksi kymmenisen vuotta sitten ja on silmälasit, jotka eivät ole huomaamattomat, lyhythihainen ruutupaita näin kesällä ja kaikenlaista rumaa ja kierrätettyä puvuista ylijäänyttä materiaalia. Tässä siis miehinen puoli pukeutumiskoodia. Tytöt pukeutuvat vähemmän hassunkurisesti ja yleensäkin vähemmän. Ja siihen tämä lokeroitavuus sitten oikeastaan hipstereiden osalta loppuukin.
Ei ole olemassa mitään ideologiaa, aatetta tai kulttuuria, joka kokoaisi nämä ihmiset saman lipun alle. On vain termi: hipsteri. Joka sekin on aika hirveä keksintö jonkun puupäisen median edustajan ollut ottaa käyttöön. Ensimmäisen kerran hipstereistä nimittäin kai puhuttiin jo 50-luvulla valistuneessa maailmassa ja tuolloista käyttöä kai kuvailisi parhaiten aallon harjalla ratsastaminen, koska se liitettiin uusien asioiden vainuamiseen. Nykypäivän hipstereissä ei ole mitään erityisen omaperäistä. Kierrättäminen on jo jonkin aikaa ollut kova juttu, eikä se ympäristötekona ole muuta kuin hyvä paikka UFF:lle. Satuin nimittäin lauantaina töistä lähtiessäni törmäänään ko. liikkeeseen, joka oli siinä välittömässä läheisyydessä. Kuin tilauksesta. Omista vaatteistani huomattava osa on ollut kirpputoriaarteita siitä lähtien, kun ylipäätään aloin vaatteeni itse hankkimaan. Mutta Roban Uffi oli oikea aarreaitta niille, jotka hipsterivaatteita haluavat ja asiakaskunta sen mukaista. Onhan siinä ympäristössä hengailu toki muutenkin melkoisen trendikästä. Kalliolla on vielä omat kannattajansa, mutta itse olisin valmis kääntämään jo lehteä tämän asian suhteen.
Sekava määrä sekalaisten aatteiden kannattamista liittyy nykyaikaisten hipstereiden toimintaan, mutta pragmaattisuus ei kuulu heidän sanavarastoonsa. Vaikka epäilenkin syvästi, että jo mainitsemani hipsterit eivät välttämättä osaa lukea, joten heidän osaltaan sanavaraston kuuluminen sanavarastoon olisi jo iso juttu. Mutta he siis aamulla täräyttivät isohkon pakettiauton parkkiin puoliksi jalkakäytävälle. Tällöin siitä puolet jäi myös ajoväylälle ja ratikkakiskojen tukkeeksi. Kun nämä tyypit kaikessa rauhassa kanniskelivat kitaralaukkujaan ja muuta tarpeistoa ulos autosta ja ylös kerrokseen, he samalla tukkivat julkisenliikenteen ja yksityisten kävelijöiden ja pyöräilijöiden mahdollisuudet liikkua. Yksityisautoilua en itsekään juuri arvosta, mutta jos ihminen vannoo ympäristöasioiden nimeen, voisi olla suotavaa opetella parkkeeraamaan siten, ettei luontoa kunnioittavakin liikenne esty. Ehkä vain sen vuoksi, että lauma on liian laiskaa ja krapulassa kävelemään soittimiensa kanssa muutaman metrin. Mutta ehkäpä hipster on houkuttelevampi nimi liikkeelle kuin Pappa-betalar-uusavuttomat..
Monille kolumnisteille ja bloggaajille on tullut kyllä uskomattoman suuri tarve löytää hipstereistä jotakin ääliömäistä ja halveksuttavaa. En täysin sulata sellaistakaan toimintaa, koska se on vain halpahintaista kirjoittelua, johon jokainen arvonsa tunteva sukupolvi syyllistyy, voidakseen tuntea itsensä seuraavaa paremmaksi. Mutta kyllä siinä vinha perä on silti, mitä esimerkiksi Jyrki Lehtola kirjoittelee. Jos aatteellisuutta olisi latten litkiminen ja luomuruoan tai Reilun kaupan banaanien ostaminen, olisi hipstereillä siis arvopohjakin. Mutta ensinnäkin Reilun kaupan banaanit ovat täyttä paskaa verrattuna Chiquitan vastaaviin ja luomuruoka. Voi jumalauta! Mitään tolkkua ei kai ole maksaa tuplahintaa tuotteesta, jonka valmistuksessa ei ole käytetty kemikaaleja. Jos vaatimuksena olisi kaiken ruoan tuottaminen luomuna, loppuisi meiltä viljelysmaa alta aikayksikön. Siksi vihaan ruokanatseja ja muita fasisteja, jotka lasken hipsterikastiin kuuluviksi. Se että omasta hyveellisyydestä täytyy tehdä niin iso numero, että se vaatii jumalauta tuotemerkin, se on farisealaista ja paskaa.
Ja vielä, ollakseen aitoa liikehdintää, olisi kai kyseisen ryhmän yksilöiden luotava ja tuotettava jotain uutta. Olen lueskellut Matti Komulaisen ja Petri Leppäsen teosta U:n aurinko nousi lännestä ja tullut johtopäätökseen, että jokainen merkittävä ryhmä tuottaa itsestään jälkipolville jotain hyvääkin. Undergroundin ja monen muun osalta se on ollut luontevasti kaikenlaista kyldyyriä. Osa jopa hyvää sellaista. Ajatellaanpa sitten hippejä tai undergroundia tai punkkareita, kaikilla on ollut jotain sanottavaa sellaisella foorumilla, että se on jäänyt elämään. On ollut kaikkea kivaa musikaalista juttua ja runoutta, jopa kovien kansien väliin painettua kirjallisuutta. Hipsterit luovimmillaan taitavat olla töissä mainostoimistossa ja lämpimikseen soitella kitaraa jonkinlaisessa kokoonpanossa. Ei hirvittävän suurta mahdollisuutta ole sille, että syntyisi jokin tajunnan räjäyttävä banneri, joka vielä sadan vuoden päästäkin tulisi ihmisille mieleen, kun puhuttaisiin hipstereistä ja 2010-luvusta. Missä on suuri hipsterikirjailija? Kuten jo aiemmin ilmaisin, epäilen syvästi tämän kansanosan lukutaitoa ja minulla on sille vahvat perusteeni. Työskentelen siis kirjoja myyskennellen päivät pitkät hipstereiden pesimäalueen sisäpuolella ja heitä kulkee ohitse päivittäin. Ja paino siis ilmaisulla kulkea ohitse. Vain harvoin eksyy joku hiukan valveutuneempi yksilö kirjaostoksille ja silloinkin kiinnostuksen kohteena on kuvakirja. Ei sarjakuva vaan kirja joka sisältää kuvia, joita hipsteri tarvitsee johonkin proggikseen, kun graafinen suunnittelija teki oharit. Tämä johtaa minut myös epäilemään sitä seikkaa, ettei myöskään kuvataiteiden puolella ole odotettavissa mitään järisyttävää näiden ihmisten tiimoilta.
Ihmisoikeuksiin nämä tyypit kuitenkin suhtautuvat fanaattisesti, vaikkeivät ehkä osaakaan selittää miksi. Minäpä voin valaista asiaa osaltani: Koska se on vitun trendikästä! On oikeamielistä puolustaa romanikerjäläisten asemaa, koska vapaa liikkuvuus. On väärin teettää iPhonet lapsityövoimalla, koska se vain on. On asiallista närkästyä asioista, joista ei ole lainkaan perillä ja jakaa tämä tärkeä mielipide ystäviensä kanssa. Mahdollisesti facessa. Tämän johdosta tähän loppuun melkein täytyy lainata erästä suurta suomalaista ajattelijaa: ”Helvettiäkö te siellä päivittelette, tehkää jotain!” Se kenellä viisaus on selvittäköön lainauksen lähteen ja vain näin on hänellä mahdollisuus nähdä hipsteriyden aito olemus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti